Samalla voisin pohtia lyhyesti viime vuotta, kun kaikki muutkin ovat niin tehneet. Vuosi koostui oikeastaan kolmesta isosta tapahtumasta, joista kaikki eivät olleet kovin hyviä; isän sairastuminen ja kuolema, avokumppani loisti poissaolollaan ulkomailla puolet vuodesta ja selän kunnon huononeminen entisestään ja lopulta leikkaus. Voisi päätellä, että vuosi oli huono, mutta kaiken kaikkeaan en sanoisi sitä huonoksi vaan elämänmakuiseksi. Isäni ehti elää onneksi pitkän elämän, pidemmän kuin moni muu, vaikka sairautta en olisi toivonut hänelle enkä kenellekkään muullekkaan. Avokumppanin ulkomaanvaihtoaika lähensi meitä entisestään ja tuollainen tauko voisi tehdä hyvää monelle muullekkin suhteelle. Selän huono kunto söi naista aika pahasti, mutta leikkaukseen pääseminen oli oikestaan vuoden paras juttu, vaikka toipuminen viekin oman aikansa.
Ensi vuodelta toivon lähinnä terveyttä ja hyvää fyysistä kuntoa.
Sen syvällisemmäksi en mene, koska en ole tottunut täällä blogissa puimaan kovin henkilökohtaisia asioita, mutta jotenkin tuntui, että nämä asiat voin kertoa täällä... ihan vain siksikin, että olen oikeastaan ylpeä itsestäni miten pystyin säilyttämään positiivisuuteni läpi vuoden. Positiivistä vuotta siis kaikille teillekkin, jotka luette tämän!
Ei kommentteja :
Lähetä kommentti